sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Eräänlainen viikonlopun päätös

Täällä on ollut aika raskas päivä. Eilen illalla kuopuksen hengitys alkoi vinkua ja lääkityksestä huolimatta vinkuminen jatkui ja muuttui huonompaan suuntaan. Siinä sitten alkuillasta lähdettiin ajelemaan sairaalaan ja siellä menikin aamuyöhön asti. Taas oli äidin sydän syrjällään ja hammasta purren ja itkua vääntäen pelosta mitä tapahtuu. 
Tilanne saatiin kuitenkin hallintaan ja päästiin kotiin. Tänään neiti on ollut kohtalaisen normaali. Vielä kaiken kaiken kaupanpäälle todettin molemmissa korvissa korvatulehdus.. Huhheijjaa..
Tänään neiti onkin ollut kiukkuinen kuin ampiainen... On saaneet kyllä hermot venyä ihan ääripäähän asti. Voi äidin pikku murua niin ärsyttävä ja niin rakas ja kaikkea siltä väliltä yhtaikaa. Tällaisina hetkinä nostan suuresti hattua kaikille yksinhuoltajille. Itselläni on ihana mies ja hyvä tukiverkosto, pahimpina hetkinä pääsee itse hieman karkuun ja viilentymään. Mutta voi teitä arjen supersankareita jotka kohtaatte lapsen sairauden ihan yksin. 









Nyt vähän iltapalaa ja tunnelmointia ja sitten pehkuihin, huomenna testaamaan selänsietokyky takaisin töihin.
Että näissä merkeissä meillä. Mites muiden sunnuntai?
Hyvää yötä ja Hyvää alkavaa viikkoa kaikille :)





8 kommenttia:

  1. Voi että, teillä on ollut kurjaa jännitystä! Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin!❤
    Mukavaa viikon alkua!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä hurjaa, mutta todellakin loppu hyvin kaikki hyvin <3 Hyvää alkanutta viikkoa!

      Poista
  2. Onneksi nyt kaikki on kunnossa. Ainahan tuollaisessa tilanteessa säikähtää. Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä todella säikähtää, Mukava alkanutta viikkoa sinne!

      Poista
  3. Oi apua! <3 Tuollainen tilanne ei koskaan ole kiva. Hyvä, että itse pysyy rauhallisena! Mukavaa alkuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kiva ja rauhallisena pysyminenkin on aika vaikeata :/ Mukavaa alkuviikkoa sinne!

      Poista
  4. Voi hurja...tuollaisesta menee varmaan pasmat sekaisin. Tai mulla menis ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän ne menee sekaisin ja sydän lyö tuhatta ja sataa kun ei tiedä mitä tapahtuu.. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin taas :)

      Poista

Jätäthän kommentin ja piristät päivääni :)