keskiviikko 14. syyskuuta 2016

3-wee vol. 1

Kolme vuotta sitten viikonloppu aamuna 7.20 tunsin kuinka ensimmäisen kerran kunnolla supisti. Muistan erittäin elävästi kuinka olin jo edellisenä iltana luvannut lapsille että seuraavana aamuna pelataan lautapelejä, tarina päättyi vähän toisin. Raskaus oli mennyt tasan viikolla jo yli ja olin ihan varma, että ei sieltä mitään lasta tule vaan navan kohdalle kasvaa kärsä ja minusta tulee elefantti! Supistukset tihenivät alle tunnissa ja isäntä hoputti lähtöä. Tämä mamma se vaan istui ja ilmotti että turha sinne on mennä ei se sieltä mihkään tule. 
Supistukset yltyivät ja väli oli todella tiheä ja naama alkoi hymystä taipua kiukun sekaisiin kiputuntemuksiin. Isäntä sitten miltein pakottamalla iski minut autoon ja ilmoitti että lähtö on nyt. Hyvä että pakotti. Meiltä oli lähimmälle synnärille matkaa n. 30 km ja muistan että kotoota päästiin alle kolme kilometriä kun supistukset olivat aivan sietämättömiä. Huusin, itkin, kiroilin ja hetken jo mietin että auton etupenkillekkö se vauva tulla tupsahtaa. Tässä vaiheessa oli jo erittäin selvää että kyllä se tänään tulee :D
Seuraava muistikuva on kuinka päästiin sairaalan parkkipaikalle ja roikuin auton ovessa ja makasin parkkipaikalla ja huusin tuskaani.
Ja ei muuta ku suoraan saliin kajahti kätilön suusta. Eikä montaakaan minuuttia myöhemmin tuhisi vierässäni 3700g silkkaa rakkautta <3 
Nyt on kulunut tosiaan kolme vuotta. Neiti on oppinut kävelemään, juoksemaan, puhumaan, hänelle on kasvanut pitkät pellavaiset kiharat ja hän aloitti juuri päiväkodin. Hassua, mihin se aika oikeen kuluu?



Meillä on lasten kanssa ollut tapana että paketoimme yöllä synttäripaketin valmiiksi olkkarin lattialle ja siitä se on mukava heti herättyään löytää ja repiä riemulla auki. Niin oli tänäänkin. Olohuoneen lattiaa koristi jätti paketti.







Kiireen tohinassa lahjan osto puuhat jäivät minulla todella viime tippaan, eikä ajatustakaan ollut mitä se olisi. Eilen sompailin ympäri prismaa ja silmääni osui jotakin minkä heti halusin hänelle ostaa.




Se oli PYÖRÄ! Ihana valkopinkin sekainen polkupyörä jossa on ihana valkoinen kukkakori edessä. Näen jo sieluni silmin meidät viilettämässä tien vartta pienet eväät pienessä korissa. 
Tänään kahvetettiin mummit. Inhoan kun talo on täynnä ja on kuuma ja meteli ottaa korviin asti joten olemme katsoneet helpommaksi pitää synttärit kahdessa osassa. Kaffepöytä tarjoiluidenkin kanssa tuli yllättävää sinäänsä kiire joten tarjolla oli aika "peruskamaa". Pikaistakin pikaisempi minttu-suklaajuustokakku, coctailpiirakoita, pekoni-fetapiirakka. Ei kummoista, mutta tarpeeksi ja toimii.







Pakettejakin tuli yhtä sun toista. Neiti toivoi prinsessa telttaa, noh, 100% toive ei täyttynyt mutta tämä oli enemmän kuin hyvä :) Arvatkaas missä on kauhukolmikko touhunnut koko illan ;) Sukkia tuli isot määrät, mutta niitä äiti toivoi :) Meillä kun on iso ja paha pesukone mikä syö aina sukista toisen. Vain puolet päätyvät kuivumaan. 










Nyt on saunotettu koko katras, luettu vielä lukuläksyt ja iltasadut, peitelty ja suukoteltu ja aika mennä unille.  Ja nyt on aika tämänkin äidin painaa pää tyynyyn. Huomenna on luvassa synttärit vol. 2 jolloin on kutsuttu pikku kansaa enemmänkin. Synttäri sankari itse toivoi jätskibaari bileitä. Ja niitä onkin siis luvassa huomenna.






Makeita unia, Öitä!






5 kommenttia:

  1. Voi miten söpö sankari! Onnittelut 3-vuotiaalle!

    VastaaPoista
  2. Voi miten ihanat ilmeet sankarilla <3 tuo riemu ja ilo <3

    VastaaPoista
  3. Onnea! 😊 Kivoja lahjoja! Tuo pyörä on varmasti ollut kiva avata paketista!

    VastaaPoista

Jätäthän kommentin ja piristät päivääni :)